Tavoitehintaurakalla on kuitenkin paikkansa urakkamuotojen joukossa. Kun sitä päädytään käyttämään, olennainen asia on tavoitehinnan määrittely sekä se, miten mahdolliset kustannusten alitukset ja ylitykset jaetaan osapuolten kesken.
Yleisin vastaan tuleva malli on se, että urakoitsijoilta pyydetään suoraan tavoitehintaa. Tässä ongelmana on, että kaikille urakoitsijoille tavoitehinta ei ole tuttu urakkamuoto. Hintaa laskettaessa, kun ei voida suoraan tehdä niin että laskettaisiin kokonaisurakkahinta ja vaihdetaankin vain sen nimikkeeksi tavoitehinta.
Urakoitsijan antaessa tavoitehintaa tulisikin miettiä minkälainen riski hankkeeseen sisältyy ja minkälaisia mahdollisia kustannussäästöjä yhdessä tilaajan kanssa voitaisiin saavuttaa esimerkiksi järkevillä suunnitteluratkaisuilla tai työjärjestystä optimoimalla. Käytännössä katetason tulisikin olla hieman alempana kuin kokonaishintaurakassa, koska myös riskit ovat jaettuja.
Toinen järkevä malli tavoitehinnan asetteluun on lähteä rakennuttajan budjetin kautta liikkeelle ja aloittaa neuvottelemaan tavoitehintaa hankkeelle. Erityisesti ammattirakennuttajien kohteissa, joissa hankkeille on usein jo valmiiksi laskettu budjettihinta, voitaisiin yhdessä urakoitsijan kanssa neuvottelemalla päästä hyvinkin järkevään tavoitehintaan. Tämä mahdollistaa sekä rakennuttajalle budjetissa pysymisen ja mahdollisen alituksen että urakoitsijalle järkevän katetason kannattavaan liiketoimintaan.
Tavoitehinnan lisäksi toinen olennainen komponentti on, miten mahdolliset alitukset ja ylitykset tavoitehinnan osalta jaetaan. Helpoin jako on 50/50, mutta tämä tietysti on varsinkin urakoitsijan kannalta riskialtis ratkaisu, koska tässä välitönkin ylitys tavoitehintaan on hyvinkin kohtalokas urakan kokonaiskannattavuudelle.
Tilaajan kannalta taas mahdollisista alituksista maksetaan melko isojakin palkkioita urakoitsijan suuntaan, joten esimerkiksi 70/30 tai vastaava vähän tilaajan suuntaan kallistuva jako saattaa olla järkevämpi palkitsemismuoto, koska tällöin urakoitsijalle ei ole niin suurta riskiä kustannusylitysten osalta, mikä matalakatteisessa urakointiliiketoiminnassa saattaisi olla kohtalokastakin koko hankkeen osalta ja sitä kautta ohjata liikaakin koko toteutusta.